Finanssiala: Huijaukset rajussa kasvussa 2024

Netin Turva
|
29.4.2025

Moni meistä ajattelee: “Ei koske minua.”

Nimittäin tietoturva.

Siitä kyllä puhutaan, mutta harvalle on selkeää, mitä se tarkoittaa omassa elämässä.

Tuoreen Finanssiala ry:n raportin mukaan suomalaisilta yritettiin huijata rahaa yli 107 miljoonan euron arvosta viime vuoden aikana.

Toisin muotoiltuna tämä tarkoittaa n. 293 150 € päivässä.

Pankit onnistuivat pysäyttämään suuren osan huijauksista, mutta silti massiivinen 62,9 miljoonaa euroa katosi huijareiden käsiin.

Kyse ei myöskään ole vain harvinaisista tapauksista tai iäkkäiden ongelmasta.

Huijaukset ovat kehittyneet ja kohdistuvat meihin kaikkiin, kun yksi ajattelematon klikkaus tai soitto voi riittää.

Siksi on tärkeää tietää, miten huijaukset toimivat ja miten niiltä voi suojautua.

Tässä artikkelissa käymme läpi huijausten nykytilan vuoden 2024 tilastojen valossa ja näytämme, miten voit varautua kasvavaan trendiin.

Artikkelin sisältö

Finanssialan raportti alleviivaa 107 miljoonaa syytä olla valppaana

Finanssiala ry:n tuore katsaus tuo huijauksien mittakaavan näkyväksi.

Vuonna 2024 suomalaisilta yritettiin huijata yhteensä 107,2 miljoonaa euroa.

Yksittäisten tapausten sijaan kyse on laajasta ja kasvavasta ilmiöstä, joka vaikuttaa meihin kaikkiin.

Pankit onnistuivat pysäyttämään huijausmaksuista yhteensä vain alle 42 % (44,3 milj. €).

Ilman tätä ripeää toimintaa vahingot olisivat olleet moninkertaiset.

Silti yli 62,9 miljoonaa euroa rahaa ehti päätyä rikollisten tileille.

Tämä voi sisältää vaikkapa yksittäisten ihmisten koko elämänsäästöjä.

Kasvua edellisvuoteen nähden oli 39 %.

Se on selkeä merkki siitä, että huijaukset eivät ole vähentymässä, vaan kehittymässä ja tehostumassa.

Pankkien tietoon tulleet huijaukset 2024 (kuva: Finanssiala ry).

Tietojenkalastelu ja sijoitushuijaukset vuoden 2024 suurimmat uhat

Vuonna 2024 kaksi huijaustyyppiä nousivat ylitse muiden.

Tietojenkalastelu- ja sijoitushuijausten määrät ovat kasvaneet merkittävästi.

Molemmat perustuvat huolellisesti rakennettuun harhaanjohtamiseen ja siihen, että uhri toimii nopeasti ilman epäilyksiä.

Tietojenkalastelu aiheutti suomalaisille n. 31,9 miljoonan euron menetykset.

Tietojenkalasteluhuijausten määrä kasvoi peräti 161 %.

Kyseessä oli vuoden merkittävin huijaustyyppi, jonka kasvu on ollut räjähdysmäistä.

Tyypillisesti huijaus alkaa viestillä, joka näyttää tulevan pankilta, viranomaiselta tai muulta tutulta palvelulta.

Viesteissä on yleensä linkki, joka ohjaa luotettavan näköiselle sivustolle.

Seuraavaksi uhri onkin jo kirjautumassa väärennetylle sivustolle tai siirtämässä rahaa rikolliselle ymmärtämättä, mitä on tekemässä.

Myös sijoitushuijaukset pysyivät vahvana ilmiönä. Niissä menetettiin 20,1 miljoonaa euroa.

Rikolliset tarjoavat “varmoja tuottoja” tai “ainutlaatuisia sijoitusmahdollisuuksia” ja onnistuvat usein vakuuttamaan uhrin pitkänkin keskustelun kautta.

Toisinaan huijarit esiintyvät asiantuntijoina tai käyttävät aidoilta näyttäviä nettisivuja ja dokumentteja.

Uusien teknologioiden, kuten mm. kryptovaluuttojen, kasvu on avannut huijareille uusia keinoja huijausten työkalupakkiin.

Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kertoo kolumnissaan, että Suomessa tehdään kuukausittain 110 miljoonaa tilimaksua, joista arviolta alle tuhat liittyy kalasteluhuijauksiin.

Huomionarvoista on, että tässä puhutaan kalasteluhuijauksista.

Muun tyyppisiin huijauksiin liittyviä siirtoja on niin ikään suuri määrä.

Tärkeä johtopäätös on, että nettirikolliset kohdentavat toimintaansa sinne, missä potentiaalinen tuotto on suurin...

... ja ihmisten valppaus ei aina ole riittävä.

Finanssiala ry:n selvityksen lukuja taulukkona.
Huijausten lukumäärä sekä euromääräinen summa ovat ottaneet suuren loikan vuodesta 2023 nykyhetkeen.

"Rakkaushuijausten" määrä laskussa tilastointitavan muutoksen johdosta

Mielenkiintoinen yksityiskohta on rakkaushuijausten tilastollinen lasku vuoden 2024 aikana.

Kyse ei silti ole itse ilmiön vähentymisestä vaan siitä, että tilastointimenetelmiä on päivitetty.

Finanssiala kertoo, että osa rakkaushuijauksista tilastoidaan nykyään eri huijauskategorioihin, esimerkiksi sijoitushuijauksiksi.

Tämä johtuu siitä, että monissa tapauksissa nettirikollinen käyttää romanttista kulmaa pelkästään välineenä päästäkseen rahaan käsiksi.

Lopullinen huijaustyyppi muistuttaa näin enemmän sijoitushuijausta kuin perinteistä tunnesuhteen väärinkäyttöä.

Myös Poliisi on puolestaan toistuvasti varoittanut rakkaushuijauksista, joissa rikollinen esiintyy esimerkiksi ulkomaisena leskenä, insinöörinä tai sotilaana, ja rakentaa kuukausia kestävän luottamussuhteen.

Sitten seuraa rahapyyntö.

Uhrit ovat usein aidosti kiintyneet huijariin, eivätkä välttämättä aluksi koe tulleensa huijatuiksi.

Rakkaushuijaukset muistuttavat, että huijaukset eivät aina perustu teknisiin ansoihin tai kiireeseen.

Ne voivat rakentua tunnesiteisiin ja inhimilliseen tarpeeseen tulla kuulluksi ja rakastetuksi.

Tutustu artikkeliin: Neuvot identiteettivarkauden uhrille - Toimi näin!

6 asiaa, jotka jokaisen tulisi tietää huijauksista

1. Huijarit kuulostavat uskottavilta. He voivat esiintyä pankkina, poliisina tai tutun palvelun edustajana.

2. Kiire on aina varoitusmerkki. Oikeat viranomaiset eivät painosta sinua tekemään päätöksiä heti.

3. Ajattele, ennen kuin toimit. Tietoturvan perustana toimii rauhallinen harkinta ja kriittinen ajattelu.

4. Älä koskaan jaa tunnuksiasi. Varsinkaan puhelimessa tai linkin kautta.

5. Jos epäilet, katkaise yhteys. Soita pankkiin tai viranomaiselle suoraan heidän virallisten yhteystietojensa kautta.

6. Tiedä, että et ole yksin. Huijaus voi tapahtua kenelle tahansa ja kyse ei ole tyhmyydestä vaan rikollisista, jotka osaavat "työnsä".

Identiteettiturva antaa suojaa huijauksilta

Paras resepti henkilökohtaisen tietoturvan ylläpitoon on:

Perehdy nykyajan huijauksiin, jotta tunnistat ne. Toimi rauhallisesti ja harkitusti. Suojaa itsesi varmuuden vuoksi etukäteen.

Yksittäinen erehdys tai silkka huono tuuri voi johtaa siihen, että omat henkilötiedot tai rahavarat vaarantuvat.

Suomalaisten vuonna 2024 huijauksiin menettämät varat 62,9 miljoonaa euroa kertovat karua tarinaa.

Silti moni toimii vasta sitten, kun vahinko on jo tapahtunut.

Kuten Finanssialan raportti osoittaa: ennakointi ja aikainen reagointi voivat parhaassa tapauksessa säästää lukemattomia euroja.

Netin Turvan Identiteettiturva on suunniteltu henkilökohtaisten tietojesi suojaksi. Tutustu palveluun nyt!